Miten palkittu kasvuyritys on muuttunut vuodessa – vai onko se?

Palasin takaisin Euroopan parhaaseen terveydenalan yritykseen reilun vuoden äitiysloman jälkeen. Herättyäni ensimmäistä kertaa vuoteen herätyskelloon ja sanottuani yksivuotiaalle kotiovella heipat, oli olo melkoisen epätodellinen kohti työpaikkaa kävellessäni.

Millainen työmaa kasvuyrityksessä odottaa? Ketä siellä tapaan? Saanko oikeasti juoda kaikessa rauhassa kahvia, syödä lämmintä lounasta kahdella kädellä ja käydä vessassa ilman seuralaista?

Mieli oli utelias, olenhan minäkin yksi yrityksen omistajista.

Olin ottanut tietoisesti etäisyyttä töistä. Helttiin oli tullut poissaoloni aikana parikymmentä uutta kasvoa. Toimitilat olivat tuplaantuneet. Etähoidon järjestelmät olivat kehittyneet silmissä ja Slack pursusi uusia ideoita.

Onnekseni olo tuntui heti siltä, kuin olisin taas kotona. Sain pitkin päivää lämpimiä halauksia tutuilta työkavereilta ja innostuneita hymyjä uusilta kollegoilta. Rauha valtasi sisimpäni ja muistin taas, että täällä saa olla oma itsensä. Ei ihme, että Heltti valittiin tänä vuonna myös Suomen toiseksi parhaaksi työnantajaksi.

Työasioista tyhjentynyt mieleni sai töihin palattuaan kaikessa kiireettömyydessä perehtyä firmamme nykymeininkiin: loppusyksyn tavoitteisiin, hallituksen kuulumisiin, uusiin hyvinvoinnin innovaatioihin. Mieli oli utelias, olenhan minäkin yksi yrityksen omistajista kymmenien muiden helttiäisten ohella.

Havahduin uusin silmin Heltin missioon.

Heltin olemassaolon tarkoitus on ollut alusta saakka ravistella kaavoihin kangistunutta terveysalaa isosti ja rohkeasti. Olemme oppineet, että vanhojen käsitysten murtaminen on välillä hidasta ja hankalaa, mutta se on työtä, jota tehdään intohimoisesti ja suurella sydämellä.

(Siitä Heltin arvotkin kielivät: ravisteluun tarvitaan pokkaa, muutosvastarintaan tarmoa, vakuuttamiseen hehkua ja ihmisten kohtaamiseen lempeä.)

Kysyin tutultani, mitä työterveys hänelle tarkoittaa.

Kun ensimmäisen työviikko oli paketissa, kysyin eräältä perinteisen työterveystoimijan piirissä olevalta tutulta, mitä työterveys hänelle tarkoittaa.

Vastaus kuului jotakuinkin näin: ”Pääsen työnantajan piikkiin lääkärille silloin, kun pitää päästä.”

Myönnän, että minua turhautti.

Sanan vastaisesti, työterveys mielletään edelleen sairaudenhoidoksi: tahoksi, joka hoitaa vaivan, silloin kun se on jo ilmennyt. Tosiasiassa työterveyden perimmäinen tarkoitus on ennaltaehkäistä sairauksia, jotta työssä käyvät pysyvät terveinä ja työkykyisinä. Toki flunssat on ensiarvoisen tärkeä hoitaa, mutta niin tehokkaasti, että resurssit voidaan keskittää aidosti ihmisten terveenä pitämiseen.

Niin kauan kuin työterveys keskittyy oireiden hoitoon, ei se panosta ihmisten ja organisaatioiden hyvinvointiin. Heltin missiona on ollut alusta saakka murtaa tämä malli.

Meitä ajatustyöntekijöitä ei voida jättää johtamaan itseään yksin ja itseohjautuvasti.

Ajatustyöntekijöiden työ (ja vapaa-aika!) on muuttunut informaatioyhteiskunnassa niin valtavasti, että aivojen ei voida olettaa pysyvän ylikuumentumatta tietotulvan vyöryssä mukana. Meitä ajatustyöntekijöitä ei voida jättää johtamaan itseään yksin ja itseohjautuvasti, ilman työkaluja uudenlaisten, energiasyöppöjen työtapojen kanssa pärjäämiseen.

Eikä se ole kannattavaa. Bill Gatesin sanoin, hyvä sorvari voi yltää monta kertaa parempaan suoritukseen keskivertosorvariin verrattuna, mutta hyvä koodari voi olla jopa 10 000 kertaa kollegaansa tuottavampi.

Heltin osaaminen keskittyy nimenomaan ajatustyöntekijöihin. Koin töihin palattuani pakahduttavan suurta ylpeyttä meidän piinkovista ammattilaisista, jotka ovat maailman parhaita tunnistamaan tietotyöläisten uupumukseen, stressiin ja mielen kuormitukseen liittyviä riskejä.

Unilääkettä? Ei, kiitos.

Lisääntyvä unettomuus on hyvä esimerkki. Unilääkkeiden käyttö on kasvanut viime vuosina, vaikka unettomuutta pitäisi tutkimusten mukaan hoitaa ensisijaisesti ei-lääkkeellisin keinoin. Sen sijaan että uniongelmien kanssa paininut työntekijä saa vastaanotolla kouraansa unilääkereseptin, ohjaa Heltin hoitaja hänet syiden selvittämiseksi suoraan psykologille ja siitä univalmennukseen. Eikä ole poikkeuksellista, että ongelmat tunnistetaan Heltin digitaalisissa kanavissa, joihon työntekijä ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä.

Vuoden mittainen aivojen lepuutus kirkasti minulle sen, että Heltti on todellakin se taho, joka ymmärtää ajatustyöntekijöitä parhaiten. Meillä ei ole syyttä talossa selvästi keskimääräistä enemmän psykologeja kuin lääkäreitä ja koko hoitohenkilökunta on valjastettu ajatustyöntekjiöiden tarpeisiin – oli kyse sitten siitä, miten valmennamme esimiehiä johtamaan tiiminsä hyvinvointia taikka siitä, miten ajatustyöntekijän uupumus paljastuu hoitajan kanssa chattaillessa.

Nollatoleranssi uupumiselle.

On ilo olla taas aitiopaikalla levittämässä energiaa työhön – ja elämään. Näiden seitsemänkymmenen ammattilaisen kanssa asetettu nollatoleranssi uupumiselle on asia, jonka puolesta on kunnia tehdä töitä.

Ole rohkeasti yhteyksissä minuun LinkedInissä tai Twitterissä, tai laita meille viestiä alta.