Miten olympiajoukkue hioi ja viritti ryhmädynamiikan huippuunsa?

Meistä jokainen toimii työelämässä koko ajan erilaisissa ryhmissä, tiimeissä ja verkostoissa. Silti ryhmädynamiikka on sanana nousee yllättävän harvoin puheeseen, kun pohditaan tiimin onnistumista, kehittymistä tai tavoiteisiin pääsemistä. Ryhmädynamiikan ymmärtäminen on kuitenkin avainasemassa, kun työyhteisö, tiimi tai ryhmät haluavat kehittyä ja onnistua paremmin yhdessä. Heltin organisaatiopsykologit Marjut Laurola ja Hanna Rainio sekä olympiapurjehtija ja Heltin työterveyslääkäri Silja Frost pohtivat ryhmädynamiikan rakentamista olympiapurjehdusjoukkueen esimerkin kautta. 

Mitä ryhmädynamiikka on?

Työn tekeminen herättää meissä tunteita ja synnyttää dynaamisia voimia, jotka ohjaavat meitä toimimaan tietyllä tavalla. Tämä ryhmään syntyvä dynamiikka on näkymätöntä ja siinä mielessä hankalasti tavoitettavissa. Se pitää sisällään suhteita, voimia, kokemuksia ja jännitteitä, jotka joko laajentavat ryhmän kyvykkyyttä tai kapeuttavat sitä. Tunnemme usein “nahoissamme”, mihin suuntaan dynamiikka kutsuu meitä toimimaan, mutta harvoin tiedostamme dynaamista ilmiötä tai mihin ilmiön juuret paikantuvat.
Dynamiikka syntyy ryhmän jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, ja on luonteeltaan dynaamista, vaihtelevaa. 

Mikä merkitys ryhmädynamiikalla on tulevaisuuden työssä?

Tulevaisuudessa työtä tehdään entistä enemmän avoimissa systeemeissä, kuten projekteissa, verkostoissa ja ekosysteemeissä. Ryhmät organisoituvat yhdessä ja myös organisoivat työtä yhdessä. Syntyy paljon erilaisia kohtaamispisteitä ja dynaamiset ilmiöt tulevat paljon enemmän näkyväksi. Avointen systeemien dynamiikkaa tarkasteltaessa täytyy huomioida, ettei niillä ole valmiita rakenteita ja ettei suljettujen ryhmien tarkastelutapa tai tarkastelun välineet välttämättä toimi näissä tilanteissa.

Dynamiikka estää tai edistää ryhmän tavoitteiden saavuttamista

Jos ryhmän dynamiikka on tavoitteeseen nähden haitallista, meillä on halu löytää nopeasti ratkaisu tilanteeseen. Usein teemme yliyksinkertaistuksia, joiden seurauksena dynamiikan ongelmat kohdistetaan yhteen henkilöön. Vaikka tilanteeseen voi liittyä ongelmallista käyttäytymistä, on tärkeä tunnistaa, mitä muuta tilanteeseen liittyy. Yhteisödynaamisen viitekehyksen kautta voidaan ymmärtää, mistä hankalat tunteet ja haitallinen dynamiikka kumpuaa. Kytkeytyykö se osaltaan perustehtävään, rakenteisiin, tunneilmapiiriin vai johtajuuteen? Tällä keinolla päästään myös tarkastelemaan yksilöiden sijasta ilmiöitä ja mikä systeemissä ylläpitää haitallista toimintaa tai kuormittavia tunteita.

Miten olympiapurjehdusjoukkue rakensi huipputiimin ryhmädynamiikkaa?

Lähestyimme ryhmädynamiikan teemaa aamustudiossa olympiapurjehtija ja työterveyslääkäri Silja Frostin kokemusten kautta Olympiapurjehduksen tiimin rakentamisessa. Purjehdusjoukkueessa dynamiikan rooli on erittäin kriittinen – jokaisella on oltava oma ja joukkuekaverin rooli selkeänä. Suorituksen aikana ei voida lähteä neuvottelemaan vaan tiimin on luotettava toisiinsa ja yhteiseen tekemiseen.

Tässä Siljan nostot keskeisimmistä tekijöistä:

• Kaikkein tärkeintä on psykologinen turvallisuus. Kaiken ytimessä on kokemus turvallisesta ilmapiiristä, jossa tulen hyväksytyksi omana itsenäni ja voin tuoda omat kokemukseni ja näkemykseni yhteiseen pöytään.
• Kaikki rakenteet ovat luomassa turvallisuuden tunnetta. Kun tiedän, mitä tarkalleen minulle kuuluu, mitä minulta odotetaan ja milloin ei ole minun asiani puuttua, on turvallista keskittyä omaan työhön. Olennaista on myös sopia, missä ja miten keskustelemme puutteista, opimme epäonnistumisista ja siinäkin sopia toisia kunnioittava toimintatapa.
• Tee näkyväksi ja vältä oletuksia. Ei ole niin pientä asiaa, jota huipputiimissä ei voitaisi ottaa käsiteltäväksi ja puheeksi. Tunteet ohjaavat toimintaamme ja on tärkeä ymmärtää, miten kukin toisiin vaikuttaa ja millaisella puheella ja toiminnalla voimme tukea toisia parhaimpaansa.

Toimiva ryhmädynamiikka ei synny kiirehtimällä (vaan ymmärryksen kautta)

Dynamiikan kehittämisessä lähestytään sitä, mikä on yhteisössä tiedostamatonta, sanoittamatonta ja on siksi vaikeaa tavoittaa. On tarpeen tietoisesti vastustaa luontaista pyrkimystämme nopeasti ratkaista asioita. Tarvitaan rytmin hidastamista, jotta ehdimme huomaamaan, mitä tässä ja nyt tapahtuu, sillä se mitä ei huomata, sitä ei voi ymmärtää, eikä muuttaa.

Pysähtymällä voi havahtua siihen, mikä on jäänyt näkemättä, ymmärtämättä ja sanoittamatta

Yhteisöksi kehittyminen ja työkulttuurin rakentuminen on prosessi, jossa kokemusten jakamisella on tärkeä rooli. Samalla luodaan tilaa jäsentää sitä, miten systeemissä vaikutamme ja miten systeemi ja suhteet vaikuttavat minussa ja meissä. Tunnistamme millaisia tunteita toisen puhe tai käyttäytyminen itsessä herättää ja millaiseen toimintaan se itseä ohjaa. Kun taustalla vaikuttavat voimat (tiedostamaton) tulevat tietoisuuteemme, pystymme tunnistamaan asioiden välisiä yhteyksiä, löytämään uusia toimintatapoja ja ymmärtämään mitä systeemin tasolla pitää muuttaa.

Ryhmädynamiikan kehittämisprosessissa kasvetaan myös reflektoimaan omaa toimintaa, ajattelua ja tunnemaailmaa. Minkä tyyppiselle toiminnalle, tunteille, tapahtumille olen itse erityisen altis? Millaisen kokemushistorian linssien läpi itse tulkitsen tilanteita?

Aivomme eivät tiedä mitä tapahtui, vaan mitä kerromme niille. Kehittämistyössä tutkivalla otteella on erityinen merkitys: se tarjoaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä omiin ja toisten kokemuksiin, tunnistaa ilmiöitä ja niiden vaikutusta syyllistämättä ja syyllistymättä. Vaikuttavien tekijöiden pintauttaminen, tuominen yhteiseen tietoisuuteen vaatii sitkeyttä ja kiirehtimisen paineen vastustamista. Vain hidastamalla huomaa enemmän.

Katso Ryhmädynamiikka-webinaarin tallenne

Heltti Akatemia webinaarissa pureudutaan ryhmädynamiikkaan työn maailmassa: ilmiöihin, vaikutuksiin ja dynamiikan kehittämiseen entistä toimivampaan suuntaan. Mitä ryhmädynamiikasta pitäisi ymmärtää? Miten dynamiikan ilmiöitä ja voimia voi tunnistaa? Teemasta keskustelemassa Heltin organisaatiokehittäjät Marjukka Laurola ja Hanna Rainio sekä Heltin työterveyslääkäri Silja Frost kertomassa, miten olympiajoukkueessa on rakennettu huipputiimin tarvitsemaa dynamiikkaa.