Mitä teen tiedolla, jota itsestäni päivittäin mittaan

Maailma on mahtava paikka juuri tällä hetkellä ihmisille, jotka rakastavat gadgettejä. Oman itsen mittaamiseen löytyy jos jonkin sortin härpäkettä ja appsia. On Moves, Sportstracker, MapMyFitness, Suunnot, Polarit, Fitfit, SleepCycle, Endomondo, HeiaHeia, Omegawave, EmotionTracker, Beddit, Withings, Aria, RecoApp, Wellmo…muutamia mainitakseni.

Kun kuluttajana mittaan itseäni jollakin tai monella härpäkkeellä, mitä oikeastaan tiedolla teen?

Silloin kun haluan muutosta johonkin, mittari skarppaa minua. Sporttaajat tykkäävät seurata kunnon kasvamista, vauhtia, sykettä, matkaa ja palautumista. Laihduttajat seuraavat vaa’an mittaria ja syötyjä kaloreita. Arkiliikuntaan panostajat mittaavat kertyneitä askeleita ja käveltyjä rappusia. Jos jaamme tietoa, teemme sen yleensä tietyn oman viiteryhmämme kanssa. Tiedon jakaminen omalle hoitajalle tai lääkärille ei tule luultavimmin ensimmäiseksi mieleen.

Miksi tämä data meitä työterveyden ammattilaisia liikuttaa?

Me tiedämme, että se tieto mitä me vastaanotoilla keräämme, on vain pisara meressä. Aivan yhtä kiinnostavaa ellei jopa kiinnostavampaa meille on tieto, mitä tapahtuu vastaanottojemme ulkopuolella. Meitä kiinnostaa, miten hoitamamme ihmiset liikkuvat, mitä he laittavat suuhunsa, miten he palautuvat työpäivän kiireestä, millaisella fiiliksellä he tekevät töitä. Ajatustyöläisten terveyteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat ajatustyöläisen elintavat ja niiden suhteen tehtävät päivittäiset valinnat.  Kun taas työn tuottavuuden yksi suurimmista lisääjistä on parempi fiilis. Me tarvitsemme sitä tietoa, mitä me emme vastaanotolla näe tai kuule. Me haluamme olla ajatustyöläisten arjessa mukana joka päivä, jotta pystymme sparraamaan, tukemaan, hoitamaan, koutsaamaan, auttamaan oikea-aikaisesti.

Millä tavoin me työterveydessä pääsemme kiinni tähän perinteisen lääketieteen vieroksumaan dataan?

Ratkaisu lähtee meistä itsestämme – työterveyden ammattilaisista. Meidän pitää muuttaa omia perinteisiä toimintatapojamme ja asenteitamme sellaisiksi, että työterveyshoitajan, työterveyslääkärin ja muiden työterveyden asiantuntijoiden työprosesseihin kuuluvat oleellisena osana jäsenemme itsemittaroidun datan arviointi, sen hyötykäyttö ja mukaan ottaminen päätöksentekoon. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että meidän tietojärjestelmämme tulee kerätä sekä vastaanotoilla havainnoitua että itsemittaroituna tuotettua dataa samaan näkymään, josta me saamme kokonaiskäsityksen hoitamamme ihmisen tilanteesta. Tämän tiedon valossa me osaamme kohdistaa toimenpiteemme oikein ja pystymme aitoon proaktiivisuuteen. Etkö sinäkin toivoisi, että työterveyslääkärisi chattaisi sinulle havainnoidessaan tuottamasi datan perusteella että sovittu muutos ravinnossa, pitää verenpaineesi riittävän hyvällä tasolla ilman että sinun tarvitsee liikahtaa kotisohvalta tai työpisteestäsi yhtään mihinkään.

Maailmalla ollaan vahvasti menossa tähän suuntaan. Mittalaitteet ja työkalut kehittyvät koko ajan mahdollistaen entistä laadullisemman datan keräämisen arjessa – sairaalan ulkopuolella. Miksi emme käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväksemme myös työterveydessä ja tekisi päätöksiämme entistä suuremman ja laadukkaamman tiedon valossa? Me helttiäiset uskomme vahvasti kehityksen kehittyvän tähän suuntaan!