Miksi koulutetut, älykkäät ihmiset elävät jatkuvassa univajeessa?

Olen itse työskennellyt oman nukkumiseni parissa koko elämäni. Olen kasvatettu huolehtimaan ja murehtimaan nukkumisesta. Tulen huonounisesta suvusta. Luultavimmin taustani ja psykologikoulutuksen myötä olen tullut lähes fanaattiseksi nukkumisen, hyvän unen puolustajaksi – niin omassa kuin muiden elämässä. Olen auttanut satoja ihmisiä paremman unen taipaleelle. Tässä blogisarjassa ja Heltin Unihaasteen myötä haluan jakaa sitä osaamista ja tietoa, mitä minulle on kertynyt matkan varrella.

Törmään työssäni päivittäin huonosti nukkuviin, liian vähän nukkuviin, unihäiriöistä kärsiviin ihmisiin.

Minkä vuoksi tällä hetkelläkin suomalaisista työssäkäyvistä aikuisista ihmisistä 25 % kertoo kärsivänsä jonkinasteisesta univajeesta (HS 13.9.2016)? Minä törmään työssäni päivittäin huonosti nukkuviin, liian vähän nukkuviin, unihäiriöistä kärsiviin ihmisiin. Sen vuoksi uskallan väittää, että tässä (työ)elämän hetkessä untamme häiritsee kaikista eniten valtava tiedon määrä ja siitä johtuva aivojen ylikuormittuminen. Perustelen teille, miksi olen tätä mieltä ja miten se vaikuttaa uneemme.

Aivot käyvät työpäivän ajan todella kuumana, eivätkä ne pääse lepäämään työpäivän aikana.

Minusta elämä muuttui pysyvästi vuonna 1995. Sen lisäksi, että vietin railakkaan vuoden vaihto-oppilaani, maailmaani tuli sähköposti ja kännykkä. Sen jälkeen mikään ei ole enää ollut samaa. Tutkimuslaitos IDC raportoi, että vuonna 2009 ns. ”digitaalinen universumi” kasvoi peräti 800:een miljardiin gigatavuun, kun se vuonna 2008 oli 487 miljardia gigatavua. Tiedon määrän kasvu vastaa yli 23 kirjapinoa, jotka ulottuvat noin 150 miljoonaa kilometriä maasta aurinkoon. IDC arvioi digitaalisen tiedon määrän kasvun jatkuvan samantahtisena vuoteen 2020 saakka. Mitä tällä on tekemistä nukkumisen kanssa?

Aivot eivät ole kone, joka sammuu nappia painamalla.

Nykytyössä meidän aivomme joutuvat tiedonkäsittelijöinä täysin erilaiseen rooliin kuin ennen. Tietotyön piirteet lisääntyvät joka alalla ja monitehtäväympäristöt ovat arkipäivää monelle: tehdään useita asioita yhtäaikaisesti ja vuorotellen ja työskennellään monien tietolähteiden ja näyttölaitteiden varassa (Laxmisan et. al. 2007, Sluiter 2006, Yee, Hunt & Pellegrino 1991). Aivot käyvät työpäivän ajan todella kuumana, eivätkä ne pääse lepäämään työpäivän aikana. Monella tiedonkäsittely jatkuu iltaisin kännykän, iPadin, läppärin tai muiden laitteiden parissa. Aivot käyvät korkeilla kierroksilla monesti vielä juuri ennen nukkamaanmenoa, kun maili, facebook, whatsapp, messager ja instagram laulavat. Aivot eivät kuitenkaan ole kone, joka sammuu nappia painamalla. Tästä johtuu monelle niin tuttu unen saamisen haaste, syvään uneen vaipumisen haaste, tai yöheräily. Meidän aivomme eivät ole unen mahdollistavassa tilassa, vaan ne surraavat aktiivisesti tehden hyvän unen mahdottomaksi.

Luo itsellesi iltarutiinit, joilla rauhoitat kehosi ja mielesi, valmistat ne vastaanottamaan unta.

Neuvo nro 1.

Tässä on ensimmäinen neuvoni, miten hyvää unta voi kutkutella esiin: Valmista aivot ja keho unen tuloon. Luo itsellesi iltarutiinit, joilla rauhoitat kehosi ja mielesi, valmistat ne vastaanottamaan unta. Jos päiväsi on ollut hektinen, uneen valmistautumiseen saatat tarvita useamman tunnin illasta.  Tällöin kaikki elektroniset laitteet sekä muu tekeminen joka vaatii moniajoa, vaativaa tiedonkäsittelyä, tulee laittaa sivuun. Käteen otetaan lehti tai kirja, kuunnellaan rauhoittavaa musiikkia, tehdään rentoutusharjoitus, rauhoitutaan ja annetaan unelle tilaa tulla.

Seuraavassa blogissa käsittelen unta ja stressiä. Pysy siis kuulolla.

Haluatko Heltin asiantuntijat yrityksesi hyvinvointikumppaniksi? Ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella.