Mielenterveyden tukeminen työpaikalla: Mitä ottaa huomioon palveluita ostettaessa?

Onko sinunkin työpaikallasi keskusteltu ja pohdittu miten työpaikalla pitäisi tukea mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä, mikä on työnantajan vastuu ja milloin mieli tarvitsee tukea? Jos kyllä, työpaikallasi käydään juuri niitä keskusteluja joita tuhansissa muissakin organisaatioissa juuri nyt. Monilla työpaikoilla tuskaillaan millaisia tukipalveluita työntekijöille pitäisi tarjota? Mikä on vaikuttavaa? Mitä eroa erilaisilla mielen hyvinvoinnin palveluilla on? Työpaikkojen mielen tukipalveluihin perehtynyt Kaisa Mikkola avaa tässä blogissa muutamin esimerkein mitä ottaa palveluita ostettaessa huomioon.

Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet huimasti – vuonna 2021 59,1 % ajatustyöläisten työterveydessä kirjatuista sairauspoissaoloista oli mielenterveysperusteisia. Samalla työpaikoilla tapahtuvan mielenterveyden tukemiseksi on syntynyt mukavasti erilaisia yksilöitä ja organisaatioita auttavia palveluita.

Mielen hyvinvoinnin palveluiden käyttöön liittyy kuitenkin edelleen paljon käyttöä rajoittavia mielikuvia ja stigmaa. Työpaikan tarjoama monipuolinen mielen tukipalveluiden palveluvalikoima varmistaa sen, että työntekijä löytää omaan tarpeeseensa sopivan tavan vahvistaa mielen hyvinvointia tai hoitaa jaksamishaasteita. 

Lisäksi palveluiden ostaja voi kokea olevansa hämmentyneenä palveluviidakossa, jossa erilaisia mielenterveyttä tukevia palveluita on tarjolla satoja ellei jopa tuhansia.

Mitä ottaa huomioon, kun pohdit millaisia mielenterveyden tukipalveluita työpaikallesi pitäisi ostaa?

Ostajan näkökulmasta kannattaa pitää mielessä, että yksilötuen lisäksi palveluvalikoima varmistaa myös työpaikan systeemisen tason huomioimisen. Parhaimmillaan mielen hyvinvointia voidaan työpaikkatasoisesti tukea varmistamalla hyvinvointia tukevien työpaikan arkikäytäntöjen lisäksi laadukkaat ja oikein mitoitetut yksilöpalvelut, joista syntyy myös ymmärrystä työperäisten kuormitustekijöiden juurisyistä.

Työnantajan näkökulmasta mielen palvelujen eroja voi hahmottaa esimerkiksi kahden eri ulottuvuuden kautta:

1. Käyttäjän työkyky
2. Palvelun vaikutuksen kohde

Palveluita ostaessasi tee palvelukokonaisuudesta kartta, josta näkyy mitä mielen hyvinvoinnin tasoa kyseinen palvelu tukee ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan. Palveluiden kehittyessä on hyvä olla tarkkana, että kokonaisuus pysyy tasapainossa ja käytössä olevat palvelut ratkaisevat oikeaa ongelmaa.

Neljä tärkeää pohdinnan paikkaa, jotka ottaa huomioon mielenterveyden tukipalveluiden kokonaisuutta pohdittaessa ja palveluita ostaessa:

1. Palveluvalikoima kattaa yksilötuen ja työpaikan systeemisen tason
2. Palveluvalikoima kattaa kaikki mielen hyvinvoinnin tasot – ei vain hoideta uupuneita vaan tuetaan jaksamista
3. Palvelut ”juttelevat” keskenään ja niistä saadaan vaikuttavuusdataa
4. Jokaisella palvelulla on tarkoitus ja selkeä vaikutuksen kohde

Esimerkki miten palvelukokonaisuutta voit hahmottaa

Mielenterveyden tukeminen työpaikalla ei ole se yksinkertaisin asia. One size does not fit all – samalla kun joku on täynnä tarmoa voi joku toinen olla uupunut tai ahdistunut. Mielenterveyden tukeminen ja mielen hyvinvointia edistävät palvelut tuleekin muodostaa kokonaisuudeksi niin, että kaikille olisi tarjolla palveluita – myös niille jotka voivat hyvin.

Muodosta työpaikkasi mielenterveyttä tukevien palveluiden kokonaisuudesta jana – tarjoathan palveluita kaikkiin mielen hyvinvoinnin tasoille, myös niille joilla kaikki on hyvin? Pohdi myös millaista dataa saat palveluista organisaatiosi ja työpaikkasi kehittämisen tueksi? Varmista, että sinulla on palveluita, jotka kehittävät ja tukevat yksilön lisäksi myös organisaatiota systeeminä.

Esimerkkejä tyypillisimmistä palveluista mielenterveyden tukemiseksi

Työkyvyn palauttamiseksi lyhytterapiaa, työterveyspsykologin vastaanottoja ja psykoterapiaa

Viime vuosina ilahduttavasti yleistyneet terapiapalvelut, lyhytterapia ja lyhytpsykoterapia, ovat oireenhoidollista terapiaa ihmisille, joiden työkyky on jo huonontunut ja pidempiaikaisestikin uhattuna. Myös perinteinen työterveyspsykologin vastaanotto tukee työntekijöitä, joiden työkyky on jo alentunut. 

Parhaimmillaan lyhytterapiaa, psykoterapiaa ja työterveyspsykologin vastaanottoja toteuttaa psykologitaustainen terveydenhuollon ammattilainen, joka on perehtynyt erityisesti työn ja muun arjen pulmien ratkaisemiseen. Lyhytterapian on todettu tutkimuksissa olevan erittäin vaikuttavaa ja siksi monissa työpaikoissa lyhytterapia on jo nyt työsuhde-etu – varmista kuitenkin lyhytterapia-palveluita ostaessasi, että lyhytterapiaa tarjoavalla toimijalla riittävä koulutus ja osaaminen lyhytterapiasta (esim psykologitausta ja lyhytterapian koulutus).

Hetkellisesti heikentyneen työkyvyn tueksi on myös tarjolla erilaisia chat-palveluja, joiden toteuttajina on usein sairaanhoitaja. Nämä ovat arvokasta pika-apua elämässä eteen tuleviin kriiseihin, mutta eivät pitkäjänteisesti vahvista ajattelu- ja toimintatapoja.

Taso: Sekundääripreventio | Kohde: yksilö | Tavoite: Työssä jatkamisen tai työkyvyn palauttamisen tuki

Voimavarojen vahvistamiseksi mielenhuoltoa ja verkko-oppimista

Työnantajan näkökulmasta pelkkä oireisiin reagoiminen ei enää riitä vaan mielen hyvinvointia tukevan työpaikan rakentamiseksi on investoitava ennaltaehkäisyyn. Kun ihmisellä on työkykyä mukavasti jäljellä, syntyy erinomainen tilaisuus vaikuttaa ajattelu- ja toimintamalleihin pysyvästi. 

Valitettavasti hyvinvoiville työntekijöille suunnattuja, terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamia valmennuksellisia mielen hyvinvoinnin palveluja on niukemmin tarjolla. Liekö tähän syynä vahva oirekeskeisyyys tai rajalliset resurssit. Tämä on kuitenkin markkina, johon ennakoivan lähestymistavan myötä kaivataan lisää valikoimaa. Esimerkki voimavaralähtöisestä, matalan kynnyksen mielenhuollon palvelusta on Heltin Mindy mielenhuolto, joka kehittää työntekijän mielen- ja ajatteluntaitoja psykologin tuella.

Erilaiset itseopiskelumateriaalit ovat myös erinomainen mahdollisuus mielen hyvinvoinnin omaehtoiseen vahvistamiseen ja sopii monelle työntekijälle erinomaisesti. Vaikutukseltaan psykologin vetämä valmennusprosessi on kuitenkin näistä kahdesta todennäköisesti tehokkaampi. Kukapa meistä ei olisi joskus jättänyt käyttämättä mahdollisuutta erilaisten hyvinvointisisältöjen läpikäymiseen? Oman mielen valmentajan kanssa työskentely ohjaa lempeästi eteenpäin.

Taso: Primääripreventio | Kohde: yksilö, parhaimmillaan yksilö & työyhteisö | Tavoite: Mielen hyvinvoinnin tuki eri elämäntilanteissa

Yksilö vai systeemi? Terapiat ja chatit vaikuttavat yksilöön, työterveyspsykologi ja mielenhuolto koko systeemiin

Silmiinpistävää eri palveluiden kehityksessä on ollut korostunut yksilökeskeisyys. Palveluiden ostajana ota huomioon ja varmista, että työpaikallasi on tarjolla palveluita jotka a) tukevat yksilöä eri mielen hyvinvoinnin tasoilla b) palveluita, jotka tukevat ja auttavat koko organisaatiota kehittymään paremmin mieltä tukevaksi systeemiksi.

Mielen hyvinvoinnin palvelut ovat kehittyneet vahvasti yksilöön keskittyen. Kestävä hyvinvointi ei kuitenkaan synny vain yksilöitä auttamalla.

Lyhytterapiat, psykoterapiat ja chat-palvelut  keskittyvät yksilöön. Fokus on henkilön oman tilanteen tukemisessa ja kuormitusta usein lisäävä työ jää vaikutusalueen ulkopuolelle. Kohtaamisissa saatetaan kyllä keskustella työstä, mutta palveluiden toteuttajilla ei ole mahdolisuutta vaikuttaa jaksamishaasteiden taustalla oleviin työperäisiin tekijöihin.

Työterveyspsykologien vastaanotot ovat oikein toteutuessaan erinomaisia yksilön ja työn yhteensovittamisen arviointipaikkoja, palvelupolulla eteenpäin ohjaajia ja vaikuttamisverkostoja. Työterveyspsykologi ei ainoastaan tue työntekijää, hän myös vaikuttaa työn tekemisen edellytyksiin moniammattilisen tiimin kautta – tai usein ihan suorilla yhteyksillä kyseisen työntekijän esihenkilöön tai hr:ään.

Mindy mielenhuollossa vaikutus kohdistuu yksilön lisäksi esihenkilöihin ja organisaatiosparrauksen kautta koko organisaatioon. Mindyyn on luotu rakenteellinen tapa, joka nostaa yksilövalmennuksissa esillenousseet työperäiset kuormitustekijät organisaatiosparrauksen keskiöön. Toimintamalli mahdollistaa juurisyiden tunnistamisen ja systeemisen organisaatiokehittämisen. Näin vaikutetaan paitsi yksilöiden mielen hyvinvointiin, myös siihen, että työnantaja ymmärtää, mitä työpaikalla vielä pitää kehittää mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Varmista, että työpaikallasi mielenterveyden tukeminen tapahtuu monentasoisten palveluiden avulla

Mielen hyvinvoinnin tuttu ennaltahkäisyn pyramidi-kuvio ei turhaan muistuta meitä ennaltaehkäisevän työpaikkatasoisen arkitekemisen tärkeydestä. Kun voimavarojen vahvistamiseen kohdistuvaa tekemistä on riittävästi, pysyy pyramidin kärki kapeana ja kustannukset kurissa.

Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi organisaatiossasi:

Miltä mielen hyvinvoinnin palvelujen kokonaisuus näyttää teidän työpaikalla? Millaisia yksilöä sekä koko systeemiä tukevia ja kehittäviä palveluita työpaikallasi on? Onhan palvelutarjonnan kokonaisuus tasapainossa? Keskustelevatko palvelut keskenään – saatko niiden vaikuttavuudesta dataa? Saatko palveluista ja palvelukokonaisuudesta tietoa, jota voit hyödyntää organisaation, johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseksi? Hyödyntääkö organisaatiosi palveluista saatavaa dataa? 

Työpaikalla kannattaa panostaa mielen hyvinvointia tukeviin arkikäytäntöihin työn voimavaroja vahvistamalla. Työn voimavaroja ovat esim. oikein mitoitetut työtehtävät, työn sujuvuus, onnistumista tukevat prosessit.