heltti | 10.4.2018

Ravitsemus osa 2: Stressivatsa

Stressitekijät eri ihmisillä voivat vaikuttaa monin eri tavoin. Jotkut ovat stressiä kohdatessaan herkkiä saamaan niskan jumiin, toisille tulee uniongelmia, levottomuutta, muistiongelmia, keskittymiskyvyn puutetta ja toiset reagoivat vatsalla.

Stressi voi aiheuttaa myös kivun aistimuksen lisääntymisen, joten vatsakipujen aistiminen voi stressitilanteissa olla selvästi koholla.

1. Mikä on normaalia vatsan toimintaa?

Karkeasti sanottuna ulosteen normaalista koostumuksesta ja vatsan toiminnasta puhutaan silloin, kun vatsa toimii 3 x päivässä – 3 päivän välein ja ulos tullessaan säilyttää muotonsa, ei jää kellumaan ja on koostumukseltaan suhteellisen pehmeää. Vatsan toimintaan liittyy myös vaihtelua eli kaikki lievä tai yksittäinen poikkeama ei vielä välttämättä aiheuta toimenpiteitä.

Vatsaoireita voi ilmaantua yksittäisinä tekijöinä eri tilanteista johtuen, mutta keskeistä on tiedostaa omat haasteet ja stressitekijät vatsaoireiden aiheuttajana sekä oppia tekemään valintoja, jotka tukevat vatsan ja suoliston hyvinvointia ja oireiden lievittymistä.

Oikea tieto auttaa lisäämään ymmärrystä ja hallinnan tunnetta stressin ja suolisto-oireiden suhteen. Mieti, tunnistatko tekijöitä, jotka vaikuttavat oman stressin kokemuksesi lisääntymiseen ja suolisto-oireiden esiintyvyyteen.

Miten voit itse hallita stressivatsaoireilua?

Suoliston ja aivojen välillä on tosiaan todettu olevan yhteys ja näin myös mielen hyvinvointi vaikuttaa vatsan ja suoliston oireiluun. Stressiin liittyviin suolisto-oireisiin voidaan saadaan apua mm. päivittäisten arjessa tapahtuvien valintojen avulla. Eri ihmisillä on erilaisia rentoutuskeinoja ja erilaisilla päivittäisillä valinnoilla voimme helpottaa suolisto-oireiden esiintyvyyttä. Riittävä uni, lepo, rentoutuminen, mielekkäiden asioiden tekeminen ja liikunta ovat oleellinen osa. Toiset näistä vaikuttavat henkisellä puolella esim. stressiä vähentävästi ja palauttavasti ja osa taas fyysisen puolen kautta. Liikkumista suositellaan päivittäin vähintään kerran tunnissa työpäivän aikanakin ja liikkuminen auttaa myös mm. suoliston liikkeitä lisäävästi.

Mieti, mitä keinoja suolisto-oireiden helpottamiseen löytyy päivittäisistä valintavaihtoehdoista?

Kirjaa ylös, kuinka monta tuntia päivääsi mahtuu seuraavia asioita: lepo, uni, palauttavat hetket, mielekäs tekeminen, liikkuminen myös työpäivän aikana.

Sisältyykö näitä asioita päiviisi?

Saisitko muutettua jotain suolistoterveyttä edistävämpään suuntaan?

Miten voisit saada näitä sisältymään omaan viikoittaiseen tai päivittäiseen arkeen?

2. Ruokavalinnoilla on merkitystä

Myös ruokavalinnoilla on merkitystä suolistoterveyden kannalta. Aluksi kannattaa tarkistaa yleisesti elintavat ja lähteä korjausliikkeisiin niissä. Jos se ei tunnu riittävän, kannattaa käyttää hetki aikaa sen miettimiseen, ovatko ruokailutottumukset hyvällä mallilla.

  • Syötkö päivän aikana noin 3-4 tunnin välein?
  • Onko sinulla muutoin tasainen ateriarytmi?
  • Onko päivän aikana jokin hetki, kun aterioidesi väli on selvästi pidempi?
  • Jätätkö säännöllisesti jonkun aterian syömättä?

Kun yllämainitut asiat ovat kunnossa, mutta vatsa reagoi edelleen, voi seuraavaksi lähteä tuunaamaan ravitsemustaan sisällöllisesti. Stressivatsaan on moni kokenut saavansa apua soveltaessaan FODMAP-ruokavaliota.

3. Lisätietoa FODMAP-ruokavaliosta

Löydät lisätietoa ravitsemusterapeutti Leena Putkosen julkaisuista, joista olemme koonneet sinulle tähän parhaat palat.

4. Podcast-vinkki: Miten stressivatsa lepytetään?

Katso podcast tästä.

5. Kirjavinkki: Leena Putkonen – Superhyvää suolistolle

Superhyvää suolistolle! – kirja avaa elämää herkän vatsan kanssa ja antaa käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten oireet saa hallintaan. Kirjassa on tietoa suoliston toiminnasta sekä vatsa- ja suolistovaivojen syistä, eri elämäntapahoidoista sekä tietysti FODMAP-ruokavaliosta. Kirjan lopusta löytyvät ruoanlaittovinkit sekä noin 25 herkullista ruokaohjetta.