Korona

heltti | 4.3.2021

Koronakevät – Koronavirustilanne ja Heltin asiantuntijoiden näkökulmat

Kuten useimmat ovat tiedotusvälineistä saaneet lukea ja kuulla, koronavirustilanne maassamme on vaikeutunut ja Suomeen on 1.3.2021 asetettu poikkeustila sekä tiukennettu rajoituksia. Tilanteen takana on muuntovirusten, erityisesti brittimuunnoksen osuuden lisääntyminen. Uudellamaalla, joka on koronaviruksen voimakkain leviämisalue, brittimuunnoksen osuus kaikista HUS:n analysoimista uusista koronapositiivisista näytteistä oli jo 46 % viikolla 6.

Muuntovirusten tarttumista tehostaa muutos viruksen piikkiproteiinissa, mikä edesauttaa viruksen kiinnittymistä limakalvoille. Brittimuunnoksen on katsottu olevan alkuperäistä Covid-19 -virusta noin 1,5 kertaa herkemmin tarttuvaa. On myös viitteitä, joiden mukaan kyseiseen muunnokseen liittyy suurempi vakavan taudinkuvan riski. Itse tartuntareitti ja oireet eivät muuntovirusten kohdalla juurikaan eroa alkuperäisviruksen tavallisista oireista, ja osalla oireet ovat olleet hyvin lieviä. Tällä hetkellä virus leviää voimakkaimmin työikäisessä väestössä.

Muuntovirusten herkemmän tartuttavuuden vuoksi suositeltu turvaväli on nyt nostettu kahteen metriin. Turvavälistä riippumatta maskin käyttöä suositellaan vahvasti kaikissa paikoissa, joissa on muita ihmisiä. Tiukentuneet kokoontumisrajoitukset sekä huolellinen yskimis- ja käsihygienia ovat edelleen keskeisiä viruksen torjunnassa. Koronavilkku on hyvä ladata puhelimeen, jollei näin ole vielä tehnyt.

Työpaikoille suositellaan edelleen etätöitä tai työjärjestelyjä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä. Lisäksi on erityisen tärkeää hakeutua koronatestiin lievemmissäkin oireissa.

Rokotusaikataulu

Rokotusten osalta alamme olla tilanteessa, jossa koronapotilaita hoitavat yksiköt, hoiva-alan yritykset ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien yksiköiden asukkaat ovat saaneet ainakin ensimmäisen rokoteannoksen. Rokottamisjärjestys on ennallaan ja tällä hetkellä rokotetaan riskiryhmiä. Sairaanhoitopiirit jakavat kunnille rokotteet suhteessa väestömäärään ja kunnat organisoivat itse rokottamisen.

Rokoterintamalla EU:n sisällä on liikehdintää. Osa EU-maista on hankkimassa rokotteita mm. Venäjältä ja Kiinasta. Myös rokotteiden kehitys etenee koko ajan. Tällä viikolla USA:ssa valvontaviranomainen näytti vihreää valoa Johnson & Johnsonin kehittämälle koronarokotteelle, joka eroaa nyt käytössä olevista rokotteista siinä, että rokote säilyy jääkaappiolosuhteissa ja yksi rokoteannos riittää. EU:n lupaviranomaisen käsittelyyn rokote tulee viikolla 10, ja muitakin uusia rokotteita on kehitysputkessa. Toivoa siis on, että rokotustahti kiihtyy nykyisestä.

Lisätietoja kuntakohtaisista rokotusjärjestelyistä sekä rokotusajanvarauksista

Rokotusjärjestys ja COVID-19 -taudin riskiryhmät

Koronavilkun altistumisilmoitukset

Nykyinen koronavirustilanne ja muuntovirukset huomioiden, tartuntaketjujen tehokkaan ja varhaisen katkaisun merkitys on korostunut entisestään. Koronavilkku-sovelluksen kautta altistumisilmoituksen saaneiden toimintaohjeistukseen on tullut seuraavia muutoksia 4.3. alkaen:

  • Oireiset henkilöt ohjataan välittömästi testiin (ennallaan).
  • Oireettomat henkilöt suositellaan ohjaamaan testiin (uusi ohje). Testi kannattaa tehdä aikaisintaan 2 päivän kuluttua (48 – 96 tunnin välillä) altistumisilmoituksen saamisesta.

Ohjeistus koskee sekä rokotettuja että rokottamattomia henkilöitä. 6 kk sisään laboratoriovarmistetun COVID-19 -infektion sairastaneiden kohdalla testiä ei yleensä tarvita ilman selvittelyä vaativia huomattavia oireita.

Muuta huomioitavaa:

  • Oireettoman henkilön Koronavilkun kautta saama altistumisilmoitus ei ole virallinen karanteenipäätös eikä oikeuta tartuntatautipäivärahan myötämiseen. Tämä vaatii jatkossakin yhteydenoton tartunnanjäljittäjältä ja karanteenipäätöksen viranomaiselta.
  • Koronavilkun kautta altistumisilmoituksen saaneiden osalta suositellaan kuitenkin entiseen tapaan sosiaalisten kontaktien sekä julkisten tilojen ja liikennevälineiden välttämistä sekä etätöitä, yleisohjeena 14 vrk ajan.

Markus Siltala
Yleislääkäri

 


Oma tontti kuntoon

Heltin näkökulma koronavirustilanteeseen

Olemme eläneet koronan kanssa jo yli vuoden ja moni varmasti halajaa takaisin totuttuun normaaliin. Turnausväsymystä on selvästi ilmassa. Myös meiltä Heltistä on tiedusteltu keinoja palata työpaikoille. Sen aika ei ole kuitenkaan nyt, emmekä valitettavasti osaa ennustaa paluun päivämäärää, edes kuukautta. Hyvänä puolena on se, että vuosi sitten olleeseen tilanteeseen verrattuna tiedämme itse viruksesta paljon enemmän, hoitolinjat ovat muotoutuneet ja rokotteita on jo useammalta valmistajalta, joskin niiden saatavuudesta on vielä pulaa. Tässäkin tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan ja uusia rokotteita on kehitysputkessa, eli toivoa siis on, että rokotustahti kiihtyy nykyisestä.

Kukin voi vaikuttaa vallitsevaan koronavirustilanteeseen vain oman tonttinsa verran. Omaa jaksamista ajatellen on tärkeää suunnata huomio niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Itse kannan erityistä huolta niistä joilla on ollut haasteita jo ennen korona-aikaa, sekä heistä, jotka asuvat yksin ja elämä alkaa olla rajoittunut neljän seinän sisälle. Myös koronan mahdollisesti aiheuttamat haasteet perheiden taloudessa ja lasten koulunkäynnissä voivat viedä akuista virtaa. Harrastustoiminnan ja sosiaalisen kanssakäymisen ollessa enemmän tai vähemmän pysähdyksissä, ulkopuolinen maailma avautuu enenevissä määrin etäneuvottelutyökalujen kautta. Kun etenemme kevättä kohti ja säät lämpenevät, voisiko myös työn tekemisen tapoja arvioida uudelleen? Onnistuisiko osa palavereista kävelypalavereina? Tai termosmukin kanssa kannon nokassa tai kivellä istuen, puhelimesta nettiä jakaen?

Haastankin kaikki miettimään, miten teillä pidetään lippua korkealla, olosuhteista huolimatta? Jos tiedät kollegasi tai tiimiläisesi kuuluvan edellä mainittuun haavoittuvampaan ryhmään tai huomaat, että jokin painaa mieltä, kysy “mitä sinulle kuuluu?”. Me täällä Heltissä olemme valmiit auttamaan niin yksittäisiä ihmisiä kuin työyhteisöjäkin tässä koronaottelun jatkoerässä. Keskustelutuen lisäksi meiltä voit pyytää esim. työyhteisölle suunnattua Heltin etätyöapatian interventiota tai valmennusta esihenkilöille esim. varhaisen tuen malliin. Tärkeintä on, että et epäröi pyytää apua.

 

Anna-Mari Lahtinen
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Heltin terveyspalveluista vastaava


Positiivisten tulevaisuudennäkymien rakentaminen ja menneen reflektointi

Työterveyspsykologin vinkit poikkeusaikaan

Kulunut vuosi on ollut haastava monelle työyhteisölle, mutta entä jos katseen suuntaisi jo varovaisesti tulevaan. Mitä näkyy horisontissa koronan jälkeen? Tiimi voi vaikka yhdessä ideoida, miten paluuta toimistolle voitaisiin juhlistaa. Olisiko syytä järjestää ihan erityinen tiimipäivä, jolloin heitetään hyvästit pandemialle ja iloitaan työkaverien näkemisestä? Positiivisten tulevaisuudennäkymien luominen nostaa mielialaa ja auttaa jaksamaan viimeisen etäpuristuksen läpi.

Kulunutta vuotta on myös hyvä reflektoida kehittymisen näkökulmasta. Mitä uusia toimintatapoja olemme etätyöaikana kehittäneet, ja mitä niistä haluaisimme säilyttää myös tulevaisuudessa? Voisimmeko tulevaisuudessa hyödyntää työnteossa hybridimallia, jossa poimimme korona-ajan kakusta kirsikat päältä? Tiimin kesken voi myös juhlistaa sitä, että haastavastakin ajasta on selvitty yhdessä, ja uusia kinkkisiä tilanteita on osattu ratkoa. Se on kehittänyt sekä yksilöiden että tiimien psyykkistä palautumiskykyä, eli resilienssiä. Meillä on nyt entistä enemmän työkaluja ja taitoja kohdata yllättäviä tilanteita.

 

Mona Moisala
Työterveyspsykologi
Aivotutkimuksesta väitellyt PsT