Kiinteähintainen työterveys jyrää!

Kun kaksi vuotta sitten Heltissä aloimme miettiä, millaisia työterveyden ja –hyvinvoinnin palveluita ja millaisella mallilla haluaisimme tarjota, tulimme hyvin nopeasti lopputulemaan, että suoriteperusteinen liiketoimintamalli ei näytä toimivan oikeudenmukaisesti eikä vaikuttavasti. Päätimme aloittaa Heltin palveluiden tarjonnan kiinteähintaisella mallilla.

10.11.2014 Pohjola julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi laajentavansa Suomen sairaalaverkostoaan ja siirtyvänsä myös kiinteähintaisen työterveyden tarjoamiseen. Tämä on hieno uutinen markkinoiden kehittymisen kannalta.

Mielestämme ensimmäinen merkittävin muutos, johon työterveyden kiinteähintaisuus vaikuttaa, on palvelua tuottavien ammattilaisten ajattelussa. Ajattelun fokuksen siirtyminen omasta laskutuksesta ja laskutustavoitteiden saavuttamisesta hyödyn tuottamiseen asiakasyritykselle ja työntekijälle vaikuttaa ainakin minuun työterveysammattilaisena kolmella erilaisella tavalla:

1. Vaadin itseltäni enemmän ja parempaa.
2. Mietin oman professioni ulkopuolelle ja teen yhteistyötä.
3. Toimin terveydenhuollon etiikkani mukaisesti. Hoitamani henkilö on aina keskiössä – ei oma laskutukseni.

Toinen merkittävä asia, johon palveluiden kiinteähintaisuus vaikuttaa, löytyy tavasta tuottaa palveluita. Kiinteähintaisessa mallissahan palveluiden tuottamisen kustannus tulisi saada mahdollisimman matalaksi. Siksi haluamme tunnistaa ennaltaehkäisevästi riskihenkilöitä/-ryhmiä ja haluamme valmentaa heitä hoitamaan terveyttään paremmin. Haluamme lisätä motivaatiota terveyden edistämiseen, opastusta terveellisempään elämään ja tarjota tehokasta, oikea-aikaista ja vaikuttavaa sairaudenhoitoa. Suurin osa työterveyden palveluista toteutetaan jatkossa uudella tavalla – siellä missä ihmiset ovat – työssään ja vapaa-ajallaan muun muassa uutta teknologiaa hyödyntäen.

Kolmas suuri muutos, jonka palveluiden kiinteähintaisuus tuo mukanaan, on moniammatillinen yhteistyö ja kokonaisvaltaisuus terveydenhoidossa. Oleellisin kysymys liittyy vaikuttavuuteen: kuka pystyy parhaiten tuottamaan asiakkaalle ratkaisun tai auttamaan asiakasta ratkaisun löytämisessä? Jos asiakkaan haasteena on liikunnan vähäisyys ja siitä johtuvat työkykyongelmat, kuka onkaan paras asiantuntija. Työterveyden palveluiden tulee muuttua lääkärikeskeisyydestä asiakaskeskeisyydeksi. Jos asiakkaan saa parhaiten liikkeelle Personal Trainer, kannattaa työterveyden tarjota näitä palveluita.

Odotamme innolla, mihin suuntaan työterveyshuollon palvelut lähtevät kehittymään. Tilaa uusille innovaatiolle löytyy ja kysyntää on.