Käyttäytymistieteilijä kertoo: Tunneälyllä valtava voima työelämässä
Olet saattanut joskus törmätä sanontaan “tunteet eivät kuulu työpaikalle”. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava sanonta, sillä siellä missä on ihmisiä – on myös myös tunteita.
Ihminen on sosiaalinen olento, joka haluaa ymmärtää muita ihmisiä, aistii ympärillään tapahtuvaa sanatonta viestintää, ja tarvitsee kanavan omien tunteidensa sanoittamiseen ja ilmaisuun.
Tunneäly auttaa meitä ymmärtämään, nimeämään, tunnistamaan sekä johtamaan näitä havaitsemiamme tunteita ja reaktioita. Se auttaa meitä toimimaan empaattisemmin sekä ymmärtämään itseämme ja muita syvällisemmin. Tunneälyllä on tärkeä rooli myös työelämässä, koska se edistää hyviä vuorovaikutustaitoja, tukee tiimityötä, johtajuutta ja auttaa rakentamaan positiivista työilmapiiriä.
Heltin organisaatiokehittäjä ja tunneälyyn erikoistunut käyttäytymistieteilijä Susanna Forsmanin mukaan tunneälyllä on työelämässä valtava voima tänä päivänä, mutta vain harvoissa organisaatioissa sen mahdollisuudet on osattu valjastaa käyttöön.
Mitä tunneäly on ja millainen on tunneälykäs ihminen?
“Kun puhutaan tunneälystä, se usein helposti pelkistetään vain käsittämään tunteita, mutta se on paljon muutakin. Tunneäly lähtee asenteista ja tarkoittaa muun muassa sitä, että yksilö pystyy tunnistamaan omia asenteitaan ja tunteitaan, nimeämään tunteitaan, sekä hyödyntämään tätä tunneinformaatiota niin itsessä kuin muissa”, Forsman kertoo.
Kun ymmärrät ja tunnistat omia tunnetilojasi, on sinun tällöin helpompi johtaa omaa tunnemaailmaasi ja sen myötä omaa käytöstäsi. Sama pätee myös ihmisiin ympärilläsi: tunneälyn avulla pystyt hyödyntämään informaatiota, jota saat muista. Pystyt havaitsemaan myös sanatonta viestintää paremmin ja ymmärtämään toisten näkökulmia ja kokemuksia empaattisemmin.
“Siksi tunneälyllä on niin valtava voima tämän päivän työelämässä. Se antaa paitsi sinulle itsellesi – mutta myös organisaatiotasolla – tärkeää informaatiota, jota kannattaa hyödyntää”, Forsman toteaa.
Tunneälyä työelämään
Tunneälyllä on merkittävä rooli työpaikalla: sillä on selkeä yhteys hyvinvointiin, suoriutumiseen, sitoutumiseen ja positiiviseen johtamiskokemukseen. Tunneälykäs työympäristö voi edistää parempaa vuorovaikutusta, tiimityötä, johtajuutta ja työilmapiiriä, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti organisaation tulokseen. Teemme huomattavan osan päätöksistä puhtaasti tunteiden pohjalta.
Tunneäly voi auttaa vähentämään konflikteja, parantamaan tiimityötä, lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja parantamaan yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kesken. Tunneälykäs työntekijä osaa sopeutua paremmin myös muutoksiin ja vastoinkäymisiin, mikä on tärkeää nykypäivän nopeasti muuttuvassa työympäristössä.
“Olemme tottuneet hyvin asia- ja suorituskeskeiseen työkulttuuriin, jossa huomiomme on usein ennemmin asioissa, kuin ihmisissä. Meidän kannattaakin kääntää katseemme enemmän ihmisiin ja olla heistä kiinnostuneempia”, Forsman miettii. Ihmiset eivät muista useinkaan mitä joku henkilö sanoi, vaan sen, millaisen tunnekokemuksen nämä henkilöt jättivät.
“Esimerkiksi palaverit ja tapaamiset voi aloittaa yksinkertaisella harjoitteella ja kysymällä osallistujilta: Mitä sinulle kuuluu tai millä fiiliksellä olet tässä hetkessä?”
”Ihmiset eivät muista useinkaan mitä joku henkilö sanoi, vaan sen, millaisen tunnekokemuksen nämä henkilöt jättivät”
Tunneäly äärimmäisen tärkeä taito, eikä vähiten esihenkilötyössä
Esihenkilöt, joilla on korkea tunneäly, pystyvät tunnistamaan työntekijöiden tarpeita, motivoimaan heitä ja tarjoamaan tukea vaikeina aikoina. Tunneälykkäät johtajat ovat myös parempia kuuntelemaan ja käsittelemään työntekijöiden huolenaiheita ja konflikteja.
“Esihenkilö on työssään jatkuvan suurennuslasin alla, kun henkilöstö jatkuvasti – jopa huomaamattaankin – skannaa ja tulkitsee häntä. Näin ollen, ei ole siis ihan se ja sama, miten esihenkilö toimii eri tilanteissa, ja millaisia tunteita hän näin ympäristössään jakaa. Lisäksi tunteet tarttuvat erittäin tehokkaasti.” Forsman toteaa.
“Esihenkilö johtaa esimerkillä, joten hänen toimintansa, reaktionsa ja käyttäytymisensä vaikuttavat koko työyhteisön ilmapiiriin”. Voisikin siis sano että ihmiset eivät seuraa strategiaa vaan käyttäytymistä ja siihen liittyvää ”fiilistä”. Toisaalta esihenkilöiden yksi tärkeä taito on kyky vaikuttaa ihmisten asenteisiin sekä käyttäytymiseen ja saada aikaan muutosta näillä tasoilla. Tässä kaikessa tunteilla on valtavan iso rooli.
Sen lisäksi, että tunneälykäs esihenkilö osaa johtaa omaa tunneskaalaansa, hän saa hyödyllistä tunneinformaatiota myös muista eri tilanteissa. Tämä on esihenkilötyön kannalta hyvin tärkeää dataa, jota on mahdollista hyödyntää työkulttuurin kehittämisen ja tärkeiden päätösten kannalta.
“Henkilöstöä ja koko työyhteisöä tunneälykkäästi havainnoimalla, esihenkilö huomaa mitä jätetään sanomatta ja miten erilaisiin tilanteisiin reagoidaan: Mikä resonoi? Mitä toivotaan? Mitä olisi hyvä tehdä?”
Itsereflektio apuna tunneälyn kehittämisessä
Tunneäly on yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tunteet ovat vahvasti sidoksissa tarpeisiin. “Usein olemme niin kiireisiä, että emme ehdi pysähtyä ja selvittää, mitä tämä tunne yrittää minulle viestiä. Negatiiviset tunteet kertovat usein esimerkiksi fysiologisten tai psykologisten tarpeiden toteutumattomuudesta”, Susanna avaa.
Yksi keino tunteiden jäsentelyyn ja ymmärtämiseen on itsereflektio, jota olisikin hyvä harjoittaa säännöllisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinninkin näkökulmasta. “Itsereflektio ei missään nimessä kuitenkaan tarkoita tunteissa vellomista tai itsesääliä, mikä tutkitusti lisää kärsimystä. Se on pikemminkin tunteiden peilaamista. Pysähdytään ja mietitään, mitä tämä tunne minulle viestittää?”, Forsman tarkentaa.
Tunneälyä kehittämällä ja omia tunteita tutkimalla myös stressin hallinta helpottuu. “Pystyt hallinnoimaan stressiä paremmin, kun osaat ennakoida ja johtaa tunteitasi sekä niihin liittyviä laukaisevia tekijöitä niin, ettet ylireagoi”, Susanna kertoo ja jatkaa “Yksi tunneälyn osa-alueista onkin resilienssi, johon tällainen sisäinen pystyvyyden tunne liittyy vahvasti”.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että tunneäly ei poista stressiä kokonaan, mutta se voi auttaa käsittelemään sitä tehokkaammalla tavalla. Lisäksi on hyvä muistaa että tiettyyn pisteeseen saakka stressiä tarvitaan ja sillä on suoritusta tehostava vaikutus.
Kehitä työyhteisösi tunneälytaitoja
Tunneälyn kehittäminen kannattaa aloittaa itsereflektion harjoittamisesta. Toiminnan taustalla vaikuttavien tunteiden, asenteiden sekä uskomusten tunnistamista kannattaa harjoittaa säännöllisesti. Tunnetaitoja voi kehittää monin eri keinoin riippuen nykytilanteesta, vahvuuksista, kehittämiskohteista sekä siitä, mikä itselle parhaiten sopii.
Työpaikoilla tunneälytaitojen kehittämistä voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla tunneälyvalmennusta ja keinoja oman mielen johtamiseen, jotta työntekijät voivat kehittää ja hyödyntää tunneälytaitojaan työympäristössä.
Heltin mielen palveluiden valikoimasta löydät mm. puheenvuoroja ja valmennuksia, jotka auttavat kehittämään tunneälyä ja resilienssiä työpaikalla. Tutustu palveluvalikoimaamme verkkokaupassamme ja valitse työyhteisösi tarpeita vastaavat tuotteet.