IMPALASTA LEIJONAKSI VUOROVAIKUTUKSEN KEINOIN?

Työpaikkailmoitusten vakiovaatimus. HR-tyyppien hössöttämistä. Aina myyvä luentoaihe konsulteille. Vuorovaikutus plaplaplaaplaplaa.

Vuorovaikutuksen ja viestinnän merkityksestä työelämässä on vaikea enää sanoa mitään sellaista, joka oikeasti pysäyttäisi meidät asian äärelle. Siksi Heltin Vuorovaikuta Viisaasti -HR-aamussa lähdimme liikkeelle yrityskulttuurin ja sitä myötä kaiken yritystoiminnan suuresta murroksesta, jota voimme aistia koko ajan ympärillämme. Heltin asiakasyrityksissä suunta ja tavoitteet ovat selkeästi kohti itseohjautuvaa työyhteisöä, jossa painetaan hommia kovalla draivilla ja eletään vahvasti todeksi yrityksen arvoja. Tähän tarvitaan sitoutuneita, työstään ja yrityksen missiosta innostuneita, itseään johtavia työntekijöitä. HR-aamussa keskustelumme kääntyi sisäisen motivaation merkitykseen. Tutkimusten mukaan sisäisesti työstään motivoituneet ihmiset ovat tuottavampia, tehokkaampia, proaktiivisempia, muutosaktiiveja ja -ketteriä, innovatiivisempia sekä myös terveempiä. Okei, eli tilataan meille näitä tyyppejä töihin!

HR-aamussa keskustelu kävi vilkkaana. Yhteisesti totesimme, että yksisuuntaiselle viestinnälle, käskyille, ohjeille, säännöille ja ulkoisille palkkioille perustuva johtamistapa passivoi meitä, ja saattaa pahimmassa tapauksessa jopa sammuttaa sisäisen palomme. Tämä ehkä joskus toiminut johtamisen malli ei tuota enää riittävän hyvää tulosta ja jää auttamattomasti sisäistä motivaatiota kasvattavan, avoimen ja luottamukseen perustuvan johtamistavan jalkoihin.

Mutta miten ihmeessä sitä sisäistä motivaatiota voi johtaa? Miten jokainen meistä voi tehdä, jotta sisäisen motivaatio lisääntyisi työyhteisössämme? Eräs HR-aamun osallistuja kuvasi ongelman näin: savannilla leijona jahtaa impalaa. Impala juoksee karkuun uskoaksemme ulkoisen motivaation pakottamana, eikä sisäisestä intohimosta juoksemiseen. Leijona taas metsästää sisäisestä tarpeestaan käsin. Miten me muutumme impaloista leijoniksi? Siinäpä haaste!

Eräs tapa lisätä sisäistä motivaatiota on vaikuttaa ihmisen motivaation peruspalikoihin, meidän kaikkien psykologisiin perustarpeisiin, joita psykologiatiede tunnistaa neljä kappaletta: vapaaehtoisuus, kompetenssi eli kyvykkyys, yhteenkuuluminen ja hyväntekeminen. Näihin kaikkiin tarpeisiin voidaan vaikuttaa vuorovaikutuksen keinoin. Vuorovaikutushan on kaksisuuntaista kommunikointia, viestintää jossa vuoroin vaikutetaan ja vaikututaan. Ja koska kuitenkin vuorovaikutustaito on eräs niistä työelämän puppugeneraattorin sanoista, joita kaikki kertovat työhaastatteluissa auliisti hallitsevansa, ja joka omassa komeptenssipaketissa ohitetaan usein kevyesti, on aika vaikeaa oikeasti pysähtyä arvioimaan omaa vuorovaikutusosaamistaan.

Heltin HR-aamussa lopetimmekin aiheesta puhumisen ja tartuimme toimeen Mieli Mukana Oy:n mahtavien Siljan ja Oskarin kanssa: lähdimme improvisaatioharjoitusten kautta opiskelemaan vuorovaikuttamista. Tulimme tyrmätyiksi ja tyrmäsimme toistemme ideoita (ei tuntunut kivalta), opettelimme assertiivisuutta ja sanomaan perustellusti ei ja tutustuimme mentalisaation käsitteeseen. Ja opimme, että vuorovaikutustaidon ytimessä on yksinkertaisesti se, että ajattelemme toisesta hyvää.

Lähteet ja aiheesta lisää:

• Silja ja Oskari Salmi, Mieli Mukana consulting Oy. Luento Heltin HR-aamussa 7.6.2016
• Frank Martela ja Karoliina Jarenko. Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Talentum Media Oy, 2015
• Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), 68-78.