Etäjohtaminen – Johda työkykyä etänä

Jatkuva etätyö on sekä haastanut meitä opettelemaan ja luomaan uudenlaisia rutiineja, että tarjonnut meille enemmän vapautta ja mahdollisesti myös säästänyt aikaa, kun työmatkan sijaan työpäivän voi aloittaa suoraan aamiaisen jälkeen. Monissa organisaatioissa on jo aiemmin ollut paljon kokemusta etätyön tekemisestä, mutta monet ovat myös olleet aivan uuden äärellä. Työn sujumisen varmistamisen lisäksi on pitänyt luoda etätyökulttuurin käytänteet, jotka tukevat työn sujumista sekä työntekijöiden hyvinvointia ja viihtymistä. Monet organisaatiot ovat kuitenkin suhtautuneet etätyöskentelyyn poikkeustilanteena, josta pian palataan takaisin normaalin. Tämän takia etäkulttuurin käytänteet ovat jääneet muotoilematta. Nyt viimeistään on kuitenkin aika miettiä, millaista etäkulttuuria omaan organisaatioon halutaan luoda. Yhtenä suurena teemana on ollut etäjohtaminen, sen käytänteiden luominen ja opettelu. Oli organisaation tai yksilön johtamistyyli minkälainen tahansa, on se täytynyt sovittaa uuteen tilanteeseen, jossa tiimiläisiä ei nähdä livenä juuri koskaan.

Etäjohtaminen: Haasteet ja merkitys

Johtaminen on hyvin laaja teema, ja etäjohtaminen ja sen käytännöt pitääkin miettiä monesta eri näkökulmasta. Olen omassa työssäni törmännyt usein viimeisen yhdeksän kuukauden aikana muun muassa näihin kysymyksiin:

• Miten saadaan työ sujumaan siitä huolimatta, että ihmiset ovat yksin kotona ja kaikki kommunikaatio tapahtuu etävälineiden kautta?
• Millaisia pelisääntöjä tarvitsemme mm. tavoitettavuuden tai tiedonkulun suhteen?
• Miten pidetään yllä työyhteisön tai tiimin toimivuutta, kun emme tapaa kasvokkain?
• Miten tuen tiimiläisiäni etätyössä?
• Miten huomaan, jos jollakulla on haasteita vaikkapa jaksamisen suhteen?

Vaikka etätyö nähdäänkin yleensä työssä lähinnä positiivisena ja voimavaroja säästävänä asiana, on pandemia-aika kokonaisuudessaan haastanut ihmisten mielenterveyttä ja uusiakin jaksamishaasteita on ilmennyt. Uutisotsikohinkin noussut uusi termi, etätyöapatia kuvaa ilmiötä, jossa motivaatio ja työn mielekkyys kärsivät jatkuvan etätyön ja eristäytymisen seurauksena. Tämän takia työntekijöiden jaksamishaasteiden tunnistaminen on entistä tärkeämpää – ja monien mielestä etäaikana entistä vaikeampaa.

Kuormittuneisuuden havainnointi

Niin sanotussa normaalissa tilanteessa tiimiläisten jaksamista voi havainnoida myös arkisissa kohtaamisissa ja keskusteluissa. Usein tärkein merkki, josta liiallisen kuormittuneisuuden voi havaita, on henkilön käyttäytymisen muutos. Kuormittuneisuus ja uupumus saattavat näkyä henkilön käyttäytymisessä ennen kuin ongelmaa osataan sanoittaa. Käyttäytymisen muutoksia on kuitenkin huomattavasti vaikeampi havainnoida etänä, jos kaikki kohtaamiset liittyvät tiukasti työasioihin ja ovat mitoitettu niin, ettei kuulumisten vaihtamiselle ole aikaa – ja näin etätyössä helposti tapahtuu: kokoukset buukataan peräperään niin, ettei aikaa ole välissä edes kahvikupin täyttämiseen. Yksi tapa huokoistaa etätyöpäiviä onkin järjestää päivän aikataulun samaan tapaan kuin työpaikalla ollessa (mm. siirtymäaikojen varaaminen palaverien yhteyteen) ja lisätä jutustelua myös muusta kuin työasioista.

Etäjohtamisen vinkit:

1. Varaa tarpeeksi aikaa kohtaamisiin
   Mieti, miten usein normaalissa toimistoarjessa kohtaat tiimiläisiäsi, ja lisää tähän vielä hieman.
2. Tunnista, mitkä asiat kuormittavat tiimiläisiäsi
   Älä oleta, vaan kysy jokaiselta tiimiläiseltä erikseen.
3. Tunnista, millä tavoin kukin tiimiläinen reagoi kuormitukseen
   Tämäkin selviää parhaiten kysymällä.
4. Älä epäröi ottaa huomioitasi puheeksi
   Ei haittaa, vaikka huolenaihe olisi turha – tärkeintä on osoittaa välittäminen.

Tutustu Heltin etätyöapatian interventioon