Terveys ja hyvinvointi

heltti | 10.2.2016

TTL: Digipalvelut tulevat työterveyshuoltoon

Lähde: Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkojulkaisu, Marja Sarkkinen, 10.2.2016, ”Digipalvelut tulevat työterveyshuoltoon” 

”Jos ajatustyöläinen tarvitsee työterveyshuollon palveluja, niin miksi hänen pitäisi lähteä johonkin työpaikaltaan tai kotoaan”, kysyy työterveyspsykologi Tanja Lappi Heltti Oy:stä.

Heltti on työterveys- ja työhyvinvointipalveluja tarjoava helsinkiläinen yritys, jonka kohderyhmänä ovat ”siistin sisätyön” tekijät. Lappi oli perustamassa yritystä kolme vuotta sitten.

”Mietimme, mitkä palveluistamme pystytään aidosti digitalisoimaan.” ”Mietimme silloin, mitkä palveluistamme pystytään aidosti digitalisoimaan. Meidän mielestämme kaikki ne, joissa henkilöön ei kosketa. Jos ei esimerkiksi tarvitse ottaa näytteitä tai kuunnella keuhkoja, asian voi useimmiten hoitaa etänä.”

Lapin mukaan 65 prosenttia heidän palveluistaan – sairauden hoitaminen mukaan luettuna – annetaan etänä.

Sosiaali- ja terveysala sähköistyy, ja digitaaliset palvelut ovat tulossa myös työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi marraskuussa 2015, että etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin.

 

Yhteydenpitoa portaalin kautta

Heltti Oy:llä on tietosuojattu portaali, jota käytetään yhteydenpitoon asiakasyritysten työntekijöiden kanssa. Työntekijä kirjautuu sisään omilla tunnuksillaan ja lähettää viestin työterveystiimille tai suoraan esimerkiksi työterveyslääkärilleen.

”Kokemuksemme mukaan portaali madaltaa kynnystä olla yhteydessä työterveyshuoltoon”, Tanja Lappi sanoo.

Monilla työntekijöillä on aktiviteettiranneke, joka muun muassa mittaa askeleita, tarkkailee unta ja seuraa sydämen sykettä. Jotkut työnantajat maksavat rannekkeen kokonaan tai osittain. Työntekijä voi hankkia sen myös itse.

”Kun seuraa omaan hyvinvointiinsa liittyviä mittauksia, alkaa ihan tiedostamattaan lisätä haluttuja asioita. Jos tavoitteena on 10 000 askelta päivässä ja mittari kertoo 2 000 askelen puuttuvan, se kyllä motivoi liikkumaan.”

 

Mittausdata kertoo unipulmista

Työterveyspsykologina Tanja Lappi kohtaa esimerkiksi uniongelmista kärsiviä asiakkaita. Liikkeelle lähdetään yleensä käymällä läpi aktiviteettirannekkeen keräämää dataa. Erityisesti yöunen pituus ja laatu sekä päivän aikainen leposyke kiinnostavat.

”Kuka muistaisi, miten viime viikon keskiviikon ja torstain välinen yö tuli nukuttua?” ”Data antaa tilanteesta realistisemman kuvan kuin pelkkä keskustelu. Kuka meistä muistaisi, miten viime viikon keskiviikon ja torstain välinen yö tuli nukuttua?”

Kun käsitys uniongelmasta ja sen mahdollisista syistä on tarkentunut, asiakas ja Lappi sopivat tavoitteesta ja toimenpiteistä.

Tavoite voi olla levännyt olo aamuisin ja yksi toimenpiteistä se, ettei matkapuhelinta tai muuta elektroniikkaa käytetä enää iltayhdeksän jälkeen.

Jos asiakas haluaa jakaa rannekkeensa mittausdatan työterveyspsykologin kanssa, tämä pääsee seuraamaan tilanteen kehittymistä etänä vaikka päivittäin.

”Kun tietää jonkun toisenkin seuraavan edistymistä, lipsuminen vähenee. Minulla on tapana antaa palautetta perjantaisin. Se voi olla keppiä, porkkanaa tai korjaavaa palautetta”, Lappi sanoo.

 

Hoitaja videoyhteyden päässä

Vantaan Työterveys -liikelaitos tarjoaa yrityksille työterveyspalveluja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Valtaosa asiakasyrityksistä on pieniä, ja melkein kaikki toimialat ovat edustettuina.

”Asiakkaissamme on paljon altisteisissa työpaikoissa työskenteleviä, esimerkiksi rakennus- ja putkialan työntekijöitä”, kertoo palvelupäällikkö Meeri Kaakinen Vantaan Työterveydestä.

Liikelaitos kokeili viime vuonna virtuaalista terveystarkastusta, jossa työntekijä on yhteydessä työterveyshoitajaan suojatun videoyhteyden välityksellä. Virtuaalivastaanotto toimi hyvin, joten se päätettiin ottaa pysyväksi palvelumuodoksi.

”Altisteista työtä tekevien on syytä tulla tutkimuksiin vastaanotolle.” Kaakisen mukaan virtuaalinen terveystarkastus sopii lähinnä toimistotyöntekijöille. Altisteista työtä tekevien on syytä tulla tutkimuksiin työterveyshoitajan vastaanotolle.

Hänestä etäyhteyttä voi hyödyntää vaikkapa siihen, että yrityksen kanssa käydään läpi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai työpaikkaselvitysraporttia. Se vähentää sähköpostiviestittelyn tarvetta.

 

Välillä on parasta tavata kasvokkain

Vantaan Työterveys haluaa kehittää sähköisiä palveluitaan. Palvelupäällikkö Meeri Kaakinen ei kuitenkaan usko kasvokkaisten tapaamisten katoavan mihinkään. Heltin työterveyspsykologi Tanja Lappi on samoilla linjoilla:

”Kontakti syntyy parhaiten, kun ollaan samassa tilassa.” ”Kontaktin syntyminen, vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja tilanteen arviointi onnistuvat parhaiten, kun ollaan samassa tilassa. Siksi ehdotan fyysistä vastaanottoa ainakin ensimmäisellä kerralla.”

”Jotkut haluavat tulla paikan päälle myöhemminkin, ja totta kai se sopii. Joitakuita se rauhoittaa ja auttaa irrottautumaan työasioista”, Lappi sanoo.

Lappi ei myöskään ehdota mittausdatan keräämistä kenelle tahansa. Hän on hyvin varovainen silloin, jos asiakkaalla on työuupumusta tai muuten kovaa väsymystä.

”Niihin tilanteisiin ei sovi sellainen lähestymistapa, että nyt ruvetaan mittaamaan ja suorittamaan. Ehkä myöhemmin, jos voimavarat sallivat, henkilöä voi pyytää tuottamaan dataa siitä, kuinka pitkiä työpäivät ovat tai kuinka kiireisiltä ne tuntuvat.”

 

Meeri Kaakinen ja Tanja Lappi ovat puhujina Työterveyslaitoksen seminaarissaVirtaa työterveysyhteistyöhön, joka pidetään Helsingissä 17.–18.2.2016.