90-luku muutti pankkipalvelut, 20-luku muuttaa terveyspalvelut
Tiedätkö, miten maksettiin laskut 90-luvulla? Aluksi postin tuomia laskuja säilöttiin kotona piirongin päällä. Sitten ajettiin läheiseen pankkikonttoriin, siellä otettiin vuoronumero ja odotettiin pääsyä tiskille, jossa pankkivirkailija otti laskut vastaan ja antoi kuitit matkaan. Ja sitten sama uudelleen muutaman viikon kuluttua.
Entäpä laskujen maksaminen nykyisin? Ensin vilkaisu kännykkään, joka avaa kasvojentunnistuksella mobiilipankin. Siellä saapuneiden verkkolaskujen hyväksyntä, ellei automaattimaksu ole päällä.
Harva meistä haluaisi palata takaisin 90-luvun pankkipalveluihin. Ja samalla harva muistaa, ettei muutos sujunut helposti. Tarvittiin aikaa ennen kuin ihmiset tottuivat uusiin palveluihin. Lisäksi muutosta vauhdittamaan tarvittiin ulkoinen sysäys, eli 90-luvun pankkikriisi.
Nyt 2020-luvulla koronakriisi luo samanlaisen ulkoisen sysäyksen terveyspalveluiden muutokselle.
Ennen nyt käynnistynyttä murrosta terveyspalvelut olivat jääneet jälkeen digimurroksessa. Vielä pari kuukautta sitten ihmiset kokivat ihan normaalina käydä hoitamassa arkiset terveysasiansa lääkärin vastaanottohuoneessa, ihan kuten laskuja maksettiin pankkitiskeillä.
Nyt elettävä fyysisen eristyksen aika totuttaa ihmiset digi- ja etäterveyspalveluiden käyttöön. Tämä muokkaa radikaalilla tavalla Suomen terveyspalvelukenttää. Ihan kuten pankit karsivat konttoriverkostojaan, seuraavaksi fyysiset lääkäriasemaverkostot supistuvat, kun päivittäisterveyspalvelut siirtyvät verkkoon.
Kuulostaako tämä tulevaisuus huolestuttavalta? Ei.
Vaikka muutos on aina vaikeaa, lopputulos on meille kaikille nykyistä parempi. Voimme hoitaa päivittäisterveysasiamme kätevämmin ja tehokkaammin. Kun ne eivät enää vie niin paljon terveydenhuollon ammattilaisten aikaa, he voivat kohdentaa huomionsa kiireettömämpiin kohtaamisiin ja vaikuttavampien terveyspalveluiden tuottamiseen.
Asiakkaat voittavat. Ympäristö voittaa. Ja niin voittavat myös terveydenhuollon ammattilaiset.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehden Viivan alla -blogissa.
Timo Lappi: Tehtäväni on pitää huoli siitä, että Heltin palvelut vastaavat asiakasyritystemme ja jäsentemme tarpeita. Parhaat fiilikset saan siitä, kun onnistumme tuomaan toimialalle uusia parempia käytäntöjä. Tavoitteenani on, että Heltti tuo lisää terveitä elinvuosia ja hyvinvointia puolelle miljoonalle ihmiselle ja tarjoaa työntekijöilleen - helttiäisille - toimialamme parhaan työpaikan. Pyrin elämään myös vapaa-ajalla Heltin oppien mukaisesti, eli minut löytää usein Espoon rantaraitilta juoksemasta tai pyöräilemästä.