5 oppia aktiivisempaan työpäivään

Selkään sattuu, päätä särkee, takamus puutuu, hartiat jumittaa. Väsyttää ja tympii, ja vaakakin näyttää ei-toivottuja lukemia. Porskuta tässä nyt sitten vetreänä, virkeänä ja visionäärisenä yhä kauemmas karkaavaan eläkeikään asti! Vai olisiko jotain kuitenkin tehtävissä?

UKK-instituutti ja Työterveyslaitos kokosivat jo yhdeksättä kertaa suomalaiset tutkimuksen, työterveyshuollon ja liikunnan edistämisen ammattilaiset oppimaan ja vaihtamaan ajatuksia työikäisten liikuttamisesta ”Liikettä työpäivään” -koulutukseen Tampereelle 11.3.2015. Tässä kiteytys päivän annista, arjen liikuntamotivaatiopläjäys, olkaa hyvä:

1. Ensin se huonoin uutinen: suomalaiset liikkuvat auttamattomasti liian vähän ja istuvat aivan liian paljon. Tutkimusnäyttöä tästä on runsaasti, ja armottomin data kerätään nykyään kyselymittareita objektiivisemmilla liikeanturimittauksilla, jotka eivät juuri jätä selittelyn varaa. Perustoimistotyöläinen istuu helposti passiivisena paikallaan jopa yhdeksän tuntia päivässä, siis suurimman osan valveillaoloajastaan!

2. Nykytutkimuksen valossa on selvää, että liiallinen istuminen on itsenäinen riskitekijä monille vakaville sairauksille (II-tyypin diabetes, erinäiset sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet…). Eli istuminen tosiaan tappaa, riippumatta siitä kuinka aktiivisesti liikut istutun päivän jälkeen. Aktiivisen sohvaperunan kohtalo on miltei yhtä lohduton kuin passiivisen toverinsa: reipaskaan huhkiminen salilla tai lenkkipolulla ei kompensoi liiallisen istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Istuminen ja liikkuminen vaikuttavat terveyteen erillisten, itsenäisten mekanismien kautta.

3. Liikunta ja paikallaan olon vähentäminen on kaikille hyväksi, myös fyysisen työn tekijöille. On kuitenkin tärkeää tuntea terveydentilansa ja peruskuntonsa ennen kuntoremontin aloittamista, jotta löytää itselleen turvallisimmat ja kokonaisjaksamisen kannalta palauttavimmat tavat liikkua (ja levätä). Mittaroitu data arkiaskelista, unesta ja stressistä on hyvä apu muutosten suunnittelulle.

4. Kropan lisäksi liikunta vaikuttaa myös mieleen. Reippaan liikunnan harrastamisella on yhteys työn imuun, siihen hetkellistä flow-kokemusta pidempikestoiseen myönteiseen tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilan, jolloin uppoudut työhösi nautiskellen ja aika tuntuu lentävän. Enemmän liikkuvat kokevat myös enemmän työn imua. Työn imun puolestaan tiedetään johtavan monenlaiseen hyvään aina työkyvystä työn tuottavuuteen, joten työntekijöiden liikunnan tukeminen ja aktivoiminen on sekä työntekijän itsensä että työnantajan etu.

5. Jotta istumisen vähentämisessä ja liikunnan lisäämisessä päästään hyviin tuloksiin, tarvitaan työpaikoilla organisaatiotason suunnittelua, hyvinvoinnin tietoista johtamista ja esihenkilöiden omaa esimerkkiä. Arjessa kannattaa päästää mielikuvitus valloilleen: kokousten pitäminen kävellen, puheluiden puhuminen seisten, yhteiset liikuntakampanjat ja aktiivisuudesta palkitseminen eivät ole rakettitiedettä, mutta vaativat kuitenkin yhteistä arkikäytännöistä sopimista ja niihin sitoutumista. Kun hyvinvointitavoitteet ja niiden mittarit määritellään yhdessä työterveyshuollon kanssa, on työterveyshuolto luonnollinen ja osaava kumppani sparraamaan niin yksilöitä kuin koko työyhteisöä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehkäpä muutaman kuukauden päästä selkään ja päähän ei siis enää satukaan, vaan arkeen on löytynyt aktiivisempi ote, mikä näkyy hyvinvoinnin lisääntymisenä niin työssä kuin vapaa-ajalla? Otatko haasteen vastaan?

”Liikettä työpäivään” on UKK-instituutin ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä järjestämä koulutus. Vuosittain vuoroin Helsingissä, vuoroin Tampereella järjestettävän koulutuspäivän tavoitteena on välittää uusinta tietoa työikäisten liikkumisesta, istumisesta ja näihin liittyvistä terveysriskeistä. Lisäksi päivässä esitellään välineitä liikkumisen edistämiseksi ja istumisen vähentämiseksi työssä. 

Kirjoittaja työskentelee Heltissä työterveyspsykologina. Työn ilon puolestapuhuja uskoo reippaaseen mieleen reippaassa ruumiissa, kannustaa työterveystoimijoita moniammatillisuuteen ja -äänisyyteen, ja tietää onnen ja hyvinvoinnin asuvan arjen pienissä asioissa. Käytännön työn ohella kirjoittaja viimeistelee jatko-opintoja, tutkimusaiheenaan työn imu ja fyysinen aktiivisuus. Heltti on vuonna 2013 perustettu terveydenhuoltoalaa ravistava kasvuyritys. Heltti tarjoaa työterveyshuoltoa ja hyvinvointipalveluita kiinteällä kuukausihinnalla panostaen vahvasti terveyden edistämiseen ja virtuaaliseen asiointiin.