Blogi

Tuomas Niemelä | 15.3.2019

“Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat”

Erehdyin käyttämään tätä kulunutta sanontaa hiljattain, kun osallistuin Heltissä keskusteluun paineista ja ahdistuksesta, joita pieni ihminen itselleen kehittää. Sain saman tien haasteen kirjoittaa asiasta blogin. ”Kelpaat sellaisena kuin olet” on kieltämättä tullut usein mieleen yli 15 vuotta pääasiassa työterveyshuollossa lääkärinä toimiessa ja ihmisten huolia vastaanotolla kuunnellessa. Yhtäältä paineita itselleen työhön ja työn ulkopuoliseen elämään kerryttää työntekijä, toisaalta työnantaja esimiestahojen suulla.

Mitaten ja verraten

Ihmiset ovat aina verranneet itseään muihin, mutta nyky-yhteiskunnassa tuota vertaamista kiihdyttää jo lapsuudessa alkava peukutusten seuraaminen somessa. On vaikea nähdä, kuinka tämä tukisi kasvamista tasapainoiseksi, terveellä itsetunnolla varustetuksi nuoreksi ja aikanaan työyhteisön jäseneksi. Riittämättömyyden tunnetta se ruokkii ja toisaalta kannustaa lyhyen tähtäimen mielihyvän hakuun. Tätä mittaamista ja vertaamista tehdään myös erilaisten teknisten välineiden avulla, vaikka omassa koetussa terveydentilassa ei mitään vikaa olisikaan. Tämä ilmiö ei tietenkään ole pysäytettävissä, eikä ole syytäkään. Sillä on kuitenkin varjopuolensa, mikä on hyvä tiedostaa. Mittaamisessa on taustalla mielenkiinto ymmärtää itseään ja vointiaan syvällisemmin ja kyetä puuttumaan poikkeamiin mahdollisimman aikaisin. Tausta tähän tulee kilpaurheilun maailmasta. Mittaamiseen voi liittyä myös odotus siitä, että tulokset olisivat selitettävissä lääkärin keinoilla ja toimenpide-ehdotukset valmiina.
Usein herää tunne, että tähän dataan luotetaan enemmän kuin omaan tuntemukseen siitä, kuinka voi.

“Emme voi luottaa uusien mittareiden tuloksiin samalla varmuudella kuin tiukan laadunvalvonnan alaisiin, totuttuihin lääketieteellisiin mittausmenetelmiin”

Omaan terveyteen ja elintoimintoihin liittyvien numeroiden ja grafiikan näkeminen voi toimia motivoinnin keinona itsestään huolehtimiseen. Näinhän olemme tottuneet toimimaan painon, verenpaineen ja labratulosten kanssa. Erona on se, ettemme voi luottaa uusien mittareiden tuloksiin samalla varmuudella kuin tiukan laadunvalvonnan alaisiin, totuttuihin lääketieteellisiin mittausmenetelmiin. Lääkärikoulun käyneen sisällä asuu kriittiseen ajatteluun kannustettu tylsimys, joka on tottunut vaatimaan laadullisesti paljon siltä datalta, jonka varassa päätökset tehdään. Tämä vannotaan jopa ammattiin valmistuttaessa lääkärinvalassa: ”Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat. ”. Tuon erinomaisen tekstin lopussa viitataan jopa tutkimuksista aiheutuvaan haittaan. Tätä lääkäri punnitsee jatkuvasti työssään määrätessään tutkimuksia.

Kärpäsestä härkänen

Itsemittaamisella harvemmin aiheutetaan fyysistä haittaa, mutta henkistä kylläkin. Tulokset voivat kertoa jotakin huolestuttavan oloista, mitä ei sitten lääketieteellisin menetelmin voida todeta tai myöhemmin jopa kumotaan kalliiden lisätutkimusten jälkeen. Joskus näillä tutkimustuloksilla ei lääkärin näkökulmasta ole mitään käyttöä. Tulokset aiheuttavat osalle ihmisistä huolta, usein turhaan. Itsemittaamiselle tyypillistä on myös se, että sitä toteuttavat yleensä perusterveet ja nuorehkot ihmiset, joilla sairauksien löytyminen on epätodennäköistä. Osa heistä on herkkiä ahdistumaan muutenkin ja epävarmuus tutkimustuloksista saattaa sitä vielä lietsoa.

“…omasta terveydentilastaan ovat kiinnostuneimpia usein ne muutenkin terveellistä elämää viettävät nuorehkot aikuiset, jotka kontrolloivat elämässään kaikkea jo valmiiksi liiankin kanssa”

Itsemittaaminen on villi kenttä, josta varmasti tulevaisuudessa on hyötyä myös sairauksien löytämisen näkökulmasta, pieneltä osin on jo nyt. Se on kuitenkin hyvä pitää erillään lääketieteellisistä tutkimusmenetelmistä. ”Se tulkitsee, joka määrää” on vanha lääkärien hokema, jossa on vissi perä. Lääkärin määräämät tutkimukset tulevat tarpeeseen ja tulokseen osataan reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Paradoksaalista lääkärin ja koko terveydenhuollon näkökulmasta kieltämättä on, että omasta terveydentilastaan ovat kiinnostuneimpia usein ne muutenkin terveellistä elämää viettävät nuorehkot aikuiset, jotka kontrolloivat elämässään kaikkea jo valmiiksi liiankin kanssa. Heille oikea viesti voi joskus olla, etteivät he tarvitse vuosikausiin mitään lääketieteellistä arviointia ja ottavat yhteyttä, jos jotakin erityistä ilmenee. Tämä voi olla joillekin helpotus. Toisille ei, jolloin tarvitaan enemmän ohjausta elämänhallinnassa ja epävarmuuden sietämisessä.

Työnantajan rooli työkyvyn tukena

“Harva meistä on päivästä toiseen täydessä tikissä, todellisuudessa ei toki kukaan”

Paineita ja ahdistusta voivat joskus lisätä myös työnantajat. Kun työntekijä kohtaa terveydentilastaan tai aivan jostain muusta syystä johtuvaa hankaluutta pärjätä työssään, punnitaan työnantajan valmius käsitellä asia. Kokemukseni mukaan työnantajat suhtautuvat näihin tilanteisiin pääosin hyvin ja tukevat työntekijöitään. Työterveyslääkärinä osallistun useamman kerran viikossa työterveysneuvotteluun, jossa käsitellään kolmikantaisesti työntekijän työkykyongelmaa. Tähän on olemassa hyvät, toimivat mallit ja neuvottelut sujuvat valtaosin hyvin. Näissä lopputuloksena voi olla esimerkiksi työhönpaluu sairauslomalta osa-aikaisesti tai yötehtävien uudelleenjärjestely. Valitettavasti edelleen törmää myös toisenlaiseen todellisuuteen. Työntekijälle saatetaan sanoa, että sairauslomalta saa palata työhön vasta kun on 100-prosenttisessa kunnossa. Joskus vaaditaan jopa ylittämään tuo maksimaalinen prosenttiluku, mikäli halutaan lietsoa vielä epärealistisempaa kuvaa yksilön kestokyvystä.

“Tietty rentous ja pilke silmäkulmassa ovat asioita, joilla tämä arjen aherrus sujuu paremmin…”

Työkyky on laaja käsite, johon vaikuttavat terveydentilan lisäksi motivaatio, perehdytys, ammattitaito ja moni muu asia. Harva meistä on päivästä toiseen täydessä tikissä, todellisuudessa ei toki kukaan. Tämän asian ymmärtäminen ja työntekijän tukeminen, kun työkyky syystä tai toisesta notkahtaa, on osa nykyaikaista työelämää ja samalla seuloo jyvät akanoista työnantajien ja toisaalta esimiesten osalta. Kun työntekijään on luotettu ja ongelmat saatu selvitettyä, voi työnantaja olla varma, että on saanut samalla itselleen sitoutuneemman ja miksei vaikkapa tuottavammankin työntekijän kuin ennen prosessia.

Blogin otsikko vastaa mielestäni sekä yksilön itselleen asettamiin paineisiin että työnantajien asettamiin liiallisiin paineisiin armollisella tavalla. Tietty rentous ja pilke silmäkulmassa ovat asioita, joilla tämä arjen aherrus sujuu paremmin, vaikka työ itsessään voi olla välillä hyvinkin rankkaa sekä tarkkuutta ja vakavuutta vaativaa.


Tahdotteko parantaa työyhteisönne hyvinvointia Heltin ennaltaehkäisevillä työterveyden ja hyvinvoinnin palveluilla? Kysy lisää!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Lähettäessäsi jonkin verkkopalvelussamme olevan lomakkeen antamasi tiedot siirtyvät osaksi Heltin suoramarkkinointirekisteriä. Heltti noudattaa toiminnassaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR), Suomen kansallista tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä sekä terveyspalvelualaan liittyvää sääntelyä. Lue lisää henkilörekistereistämme ja tietosuojakäytännöistämme täältä.

 

Tuomas Niemelä

Tuomas Niemelä: Olen työskennellyt yli 10 vuoden ajan työterveyshuollossa lääkärinä. Viihdyn työterveyshuollon vaihtelevassa arjessa. Vapaa-ajallani nautin tavoitteellisesta kuntoliikunnasta.