Blogi

Heltti | 8.3.2016

Työpisteen ergonomia säädetty, mutta muistitko aivoergonomian?

Kuvittelepa tilanne: Työskentelet tehdaslinjastolla, jossa tehtäväsi on pakata hihnalta tulevia purnukoita värin ja muodon mukaan oikeisiin laatikkoihin. Juuri kun olet saanut toimintaohjeet, ne vaihdetaan: kerää sittenkin sinisen sijaan punaisia, ei kun keltaisia, ei kun kulmikkaita, ei kun sittenkin vihreitä purkkeja. Eikä tässä kaikki, hihna nimittäin liikkuu monimiljoonakertaisella nopeudella suhteessa siihen, kuinka kätesi ehtivät purkkeja poimia. Mahdoton tehtävä, jäisi ainakin minulta tekemättä.

Vastaavan mahdottoman tehtävän äärelle asetamme kuitenkin aivomme päivittäin. Multi-taskaamme, katkomme keskittymistämme milloin minkäkin vilkkuvan viestimen hälyttäessä ja vaatiessa huomiotamme. Yritämme tehdä töitä rikkinäisellä instrumentilla, väsyneinä ja palautumattomina, jolloin emme hyvällä tahdollakaan saa aivojemme parasta potentiaalia käyttöön. Mikä hulluinta, reviteltyämme aivoistamme massiiviset määrät tiedon vastaanottamisen ja tuottamisen prosesseja koko työpäivän, yritämme muka-palautua syöttämällä aivoillemme samaa tietotulvaa Facebookin kissavideoista, televisiosta tai muuten vaan surffaillen. Urheilun hapettama veri, aivoja hellivä ravinto ja välttämätön elvyttävä yöuni sen sijaan saavat kohtuuttoman vähän sijaa arjessamme. Pahimmassa tapauksessa nakkaamme aivomme illaksi lillumaan tinneriämpäriin (toisin sanoen otamme sen oluen tai useammankin) – latautukaa siellä.

Aistimme vastaanottavat 700 000 kirjan verran tietoa sekunnissa (n. 400 miljardia bittiä). Mieli kykenee prosessoimaan tästä yhden sivun verran sekunnissa (2000 bittiä). Infoähkyssä joudumme turvautumaan nopeisiin, automaattisiin nyrkkisääntöihin ja oikoreitteihin, jotka usein näyttäytyvät jäykistyneinä ajattelu-, tunne- ja toimintamalleina sekä asenteina. Sopiva määrä ajattelun automatisaatiota on välttämätöntä ja toivottavaakin, mutta pahimmassa tapauksessa ajaudumme autopilotille – mieli ohjaa ihmistä eikä ihminen mieltään. Ohjasten kadottaminen lisää stressin ja ahdistuksen tunnetta, vähentää kokemusta työn mielekkyydestä ja saa arjen tuntumaan selviytymistaistelulta.

Pidä siis tietoisesti huolta aivoistasi, ne ovat kallein pääomasi ja työkalusi. Pysähdy joka päivä muutamaksi minuutiksi hengähtämään ja kysymään itseltäsi mitä kuuluu, miten voin. Kuule kehosi ja mielesi viestit, ja etsi aktiivisesti keinoja niihin vastaamiseen. Pidä kerran kvartaalissa itsesi kanssa kehityskeskustelu, jossa arvioit, teetkö työssäsi ja elämässäsi oikeita asioita ja valintoja, oletko matkalla oikeaan suuntaan. Jos suunta on hukassa, jälleen auttaa pysähtyminen – pysähdy pohtimaan arvojasi ja tarkista, elätkö niiden mukaisesti. Tee JOKA PÄIVÄ vähintään yksi tietoinen valinta hyvinvointisi tueksi, aivojen(kin) huolto on tekoja, ei niiden suunnittelua.

Paras oppi hektiseen arkeen on vanhan kansan viisaus: Kun sinulla on kiire, istu alas ja odota, kunnes se menee ohi.

Heli Rautjärvi

Työterveyspsykologi

 

Yksi konkreettinen pysähtymisen ja keskittymisen harjoittelun keino voi olla mindfulness. Heltti järjestää jäsenilleen maksuttomia makupaloja mindfulness-harjoittelusta Espoon Otaniemen Helttilässä (Technopolis, Innopoli 1, Tekniikantie 12) kevään aikana. Jos kiinnostuit, kysy lisää!